Nykyään tuloksia tarvitaan monella muullakin osa-alueella, esimerkkejä ovat monen muun ohella myös vastuullisuus ja henkilöstön tyytyväisyys. Tulos voi siis tarkoittaa monia asioita.

Vastuullisesta vaikuttavaksi

ESG (Environmental, social, and corporate governance) on jo monelle tuttu termi. Suomeksi se sisältää vastuullisuuden seuraavat osa-alueet: ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvä hallintotavan.

Kestävyysraportointi (CSDR), jonka tavoitteena antaa käsitys yrityksen strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, tekee tuloaan ja astuu voimaan isoille (yli 500 työntekijää) yrityksille keväällä 2024. Raportointi laajenee vähitellen koskemaan lähes kaikkia yrityksiä. Myös alihankkijoiden läpinäkyvyyttä tullaan tarkistelemaan kestävyysraportoinnissa.

Yritysvastuu (CSDDD), jonka tavoitteena vähentää haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia yritysten arvoketjussa, on hyväksyntävaiheessa EU:ssa. Esimerkiksi nämä kaksi edellyttävät vastuullisuudelta niin lukuja kuin toimenpiteitä. Tulevaisuudessa tuloksellisuuden painoarvoa on varmasti näissäkin luvuissa.

Kannattaa nyt jo miettiä tätä, sillä jatkossa vastuullisuuskriteerit täyttävät yritykset pääsevät helpommin kumppaneiksi, koska raportointi edellyttää sitä. Nähtäväksi jää, kuinka moni tekee suoraa yhteistyötä vaikkapa biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden tai ihmisoikeuksien hyväksi. Sanahelinä ei tunnetusti toimi, joten tarvitaan aitoja tekoja todentamaan asioita. Itse uskon tämän kaltaisten yhteistöiden lisääntyvän tulevaisuudessa. Vastuullisuus muuttuukin kenties vaikuttavuudeksi, näin uumoilen.

Tyytyväiset työntekijät voimavarana

Tyytyväisen asiakkaan takana on useimmiten tyytyväinen työntekijä. Kun työntekijäkokemus on onnistunut, niin se näkyy myös liikevaihdossa ja lopulta tuloksessa. Henkilökuntaetuja, koulutuksia, salibandyvuoroja, työterveyttä jne. löytyy jo monista yrityksistä. Tämän hetken kuumimpia kysymyksiä on etä-, hybridi- vai läsnätyö ja miten se vaikuttaa työntekijän viihtyvyyteen.

Tärkeää on, että työntekijä kokee yhteistä arvopohjaa yrityksen kanssa. Ja tykkää työkavereistaan, sillä onhan se mukavampaa olla yhdessä kivojen tyyppien kanssa. Vielä mukavampaa on, kun voi yhdessä tehdä jotain. Työntekijöiden sitouttaminen esim. sponsorointisopimusten sisälle tuo hyvää tulosta. Yhteinen futisvalmennus, muoviroskatalkoot tai leffa-avustajana toimiminen on jotain, mihin ehkä muuten ei pääsisi osallistumaan. Näistä elämyksistä riittää muuten muisteltavaa moneen kahvipöytäkeskusteluun. Kokemukseni mukaan tällaiset päivät ovat usein niitä ”paras päivä ikinä” -päiviä. (lue lisää aiheesta).

Työntekijäkokemusta voi myös mitata ja seurata. Esim. eNPS (Emplyee Net Promoter Score) mittaa yhdellä kysymyksellä suosittelisiko työntekijä työpaikkaansa. Lisäksi laajempia kyselyitä ja tutkimuksia on paljon tarjolla. Tulosten perusteella on helpompi kehittää asioita, joten työntekijätyytyväisyyden tutkiminen saattaa jopa siivittää yrityksen menestykseen.

‍

‍

Kirjoittaja Sanna Laine on SPOT:n hallituksen jäsen sekä WWF:n asiakkuuspäällikkö.