Ymmärtääksemme paremminmuutosten läpivientiä johtamisen keinoin sekä sitä, millainen muutosviestintä tukee tavoitellun kehityksen aikaansaamista, meidän tulee ymmärtää muutosta inhimillisenä kokemuksena. Muutos on poikkeama totuttuun, positiivinen tai ei toivottu. Usein itselähtöiset muutokset otamme vastaan avosylin, kuten uusi työpaikka tai perheen perustaminen. Meistä riippumattomat muutokset taas saattavat aiheuttaa tunnetta jostain hyväksi kokemastamme luopumista. Tällainen saattaa olla vaikkapa organisaatiomuutos tai CRM-järjestelmän käyttöönotto.Tällöin ensimmäinen reaktio saattaa olla taistella luopumista vastaan. Pienet muutokset kohtaamme olan kohautuksella, suurempien äärellä olemme yhteydessä syvimpiin tunteisiimme.
Me ihmisinä olemme sekä samanlaisia, että erilaisia. Tämä tulee hyvin esille muutoksia kohdatessamme: se, mikä itsestä saattaa tuntua epävarmuutta aiheuttavalta, voi toisesta tuntua mahdollisuudelta ja odottavaa jännitystä tuottavalta. Yhtenäistä meille toisaalta on se, että meillä kaikilla on samat perustarpeet. Näitä ovat esimerkiksi varmuus, jatkuvuus ja yhteisöllisyyden kokemisen tarve. Kaikki ovat eri muodoissaan läsnä myös muutosten hetkellä. Filosofi Frank Martela on työn merkityksellisyyden tutkimuksissaannostanut esiin lisäksi hyvän tekemisen tarpeena.
Muutosjohtaja ei ole tässä poikkeus: se, miten itse suhtaudumme muutokseen ja mitä se meissä herättää, vaikuttaa kykyymme ja haluumme edistää muutosta. Välillä on tilanteita, jossa omat tunteemme muutoksen suhteen ovat ristiriitaisia, mutta työ on silti tehtävä. Tällöin joudumme tekemään itsetutkiskelua omien arvojemme, tarpeidemme, uskomustemme ja ajattelutapojemme tasolla.
Muutostilanteet herättävät usein joukon kysymyksiä, joihin ihmiset kaipaavat vastauksia. Osa lausutaan ääneen, osasta voidaan vaieta. Hyvä muutosviestijä kykenee asettumaan toisen asemaan ja vastaamaan myös näihin kysymyksiin. Mitä paremmin olet itse sinut asian kanssa, sitä paremmin onnistuu myös muutosviestintäsi.
Muutosten läpiviennistä vastaavalle haluan antaa seuraavat vinkit pohdittavaksi:
- Mitä tämä muutos ytimessään tarkoittaa? Mistä tässä on kysymys, entä mistä ei?
- Miksi muutos on meille välttämätön? Mikä merkitys tällä on?
- Mikä ei muutu, vaan säilyy entisellään? Mihin tuttuun voimme muutostilanteessatukeutua?
- Mikä tekeminen muutoksen aikaansaamisessa on ensisijaista? Entä mistä tekemisestämeidän tulee luopua?
- Miten osallistan ihmisiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Miten kuuntelenymmärtääksen ja oppiakseni?
- Missä asioissa voin itse olla vielä avoimempi muutokseen liittyen?
- Miten osoitan empatiaa ja ymmärrystä olemalla silti riittävän jämäkkä?
- Miten olen tukena, miten autan onnistumaan, miten helpotan tietä?
Lopuksi: Muutosten aikaansaamisessa, kuten muissakin haasteellisissa asioissa, ratkaisevaa on energia ja liike tavoitteen mukaiseen suuntaan. Tähtää omien muutostesi osalta ripeisiin startteihin ja arjen pieniin, mutta välittömiin muutoksiin.
Kirjoittaja Jouni Eronen on valmentaja, konsultti ja coach.
Hän on tehnyt työtä yli 20 vuotta erilaisten muutostilanteiden, toimintatapojen, johtamisen ja taitojen kehittämisen äärellä.
.svg)